The Role of Structural Funds in Developing Learning Regions

The thematic background of learning regions is based on the concept of learning organisations and on the paradigm of the innovative milieu. The frame of reference of the learning regions can be seen as a synthesis of regional and organisational based definitions, which involve the process of learning. Compared to the theory of learning organisations, the most challenging question is to find the collective mission among a heterogeneous group of actors, which involves individuals, organisations, enterprises etc. The key processes of learning regions can be divided in the three categories. The first element in the concept of learning regions is producing and enhancing human capital in individual, organisational and regional level. The formation of new human capital plays an important role in innovation process and it is also closely linked to learning process, which can be realized through new technological and scientific innovations. The second element is the cooperation of regional actors and the diffusion of human capital and know-how in and between the organisations. This can be seen as an opportunity to gain agglomeration benefits. The third - and perhaps the most important - issue in the framework of learning regions is how human capital and new know-how can be transferred to practise. From regional point of view this means growing GDP, employment, better quality of services and welfare. The basic pillars of the European social fund are based on education, employment and know-how. Presumably, structural fund based acts on regional level have a catalytic influence on the key processes of learning regions. The basic processes which can be affected by ESF are the producing new human capital, subdividing the know-how and transferring it to practice. It is also clear that sustainable regional competitiveness needs social inclusion as a basement. The social inclusion is important part of ESF acts, and in that way the projects funded by ESF are also closely related to the concept of learning regions. In this paper, we explore what is the role of ESF interventions in developing regional competitiveness. The study is based on the concept of learning regions, and it is based on dissection of register based sample of ESF-projects, which covers over 30% of projects of ongoing ESF period 2000-2006 in Finland. Main purpose of this paper is to find out, how projects are integrated to the processes of learning region (enhancing human capital, the diffusion of human capital and transferring it to practise).

Cancer is associated with a 2.7 higher risk for intravitreal injection therapy in patients with age-related, diabetic, or vascular occlusive macular edema

Non peer reviewe

Soome tervise- ja sotsiaalregistrid ning epidemioloogilised uuringud*

Soomes võeti isikukoodisüsteem kasutusele 1964. aastal ja pärast seda kanti isikukood peaaegu kõikidesse administratiivregistritesse. Praegu kehtivad Soomes ranged andmekaitseseadused, mis keelustavad delikaatse tervise- ja sotsiaalinfo kogumise. Terviseandmeid, mis sisaldavad isikut tuvastavaid tunnuseid, võib koguda patsientide või klientide informeeritud nõusoleku korral või eriseaduste alusel. Eesti Arst 2004; 83 (8): 543–55

Adherence to individualized recall intervals for oral health examinations

Objectives: The aim of this follow-up study was to investigate whether adults attend an oral health examination (OHE) based on their individual recall interval (IRI) without a reminder recall system.Methods: The study population included adults who were attending an OHE recommended by their dentists based on their IRI in public oral healthcare clinics of Helsinki City January 1, 2009-December 31, 2009. The inclusion criteria were as follows: alive until the end of IRI, length of the IRI of 12-60 months, and study participants had not been treated successfully by a dental specialist during the IRI period (n = 41,255). We used a multinomial model to identify the factors associated with the timing of OHE. The following predictors were included: oral health indices such as Decayed Teeth and the Community Periodontal Index, the length of the IRI based on an OHE in 2009, age, gender, socioeconomic status, presence of chronic diseases, and emergency appointment. Results were presented as odds ratios with 95% confidence intervals.Results: The OHE based on IRI occurred for 7505 individuals (18.2%) and the OHE was late for 9159 individuals (22.2%). A total of 24,591 (59.6%) adults did not undergo follow-up OHE based on the IRI period of on time or late. Those who came on time for follow-up OHE experienced less caries than those who came later. There was not much difference in periodontal health between the groups. The models indicated that having an emergency appointment was associated with a higher probability of having an OHE. A long IRI (37-60 months) was associated with a higher probability of not participating in OHE even late.Conclusions: It would be beneficial for patients to take appointments based on the recall interval. The results of this study indicated that more needs to be done to increase awareness in the adult population of the benefits and availability of follow-up OHEs based on their IRI in oral healthcare.Peer reviewe

Family structure and risk factors for schizophrenia: case-sibling study

BACKGROUND: Several family structure-related factors, such as birth order, family size, parental age, and age differences to siblings, have been suggested as risk factors for schizophrenia. We examined how family-structure-related variables modified the risk of schizophrenia in Finnish families with at least one child with schizophrenia born from 1950 to 1976. METHODS: We used case-sibling design, a variant of the matched case-control design in the analysis. Patients hospitalized for schizophrenia between 1969 and 1996 were identified from the Finnish Hospital Discharge Register, and their families from the Population Register Center. Only families with at least two children (7914 sibships and 21059 individuals) were included in the analysis. Conditional logistic regression with sex, birth cohort, maternal schizophrenia status, and several family-related variables as explanatory variables was used in the case-sibling design. The effect of variables with the same value in each sibship was analyzed using ordinary logistic regression. RESULTS: Having a sibling who was less than five years older (OR 1.46, 95% CI 1.29–1.66), or being the firstborn (first born vs. second born 1.62, 1.87–1.4) predicted an elevated risk, but having siblings who were more than ten years older predicted a lower risk (0.66, 0.56–0.79). CONCLUSIONS: Several family-structure-related variables were identified as risk factors for schizophrenia. The underlying causative mechanisms are likely to be variable

Trends in Breast Cancer Mortality in Sweden before and after Implementation of Mammography Screening

BACKGROUND: Incidence-based mortality modelling comparing the risk of breast cancer death in screened and unscreened women in nine Swedish counties has suggested a 39% risk reduction in women 40 to 69 years old after introduction of mammography screening in the 1980s and 1990s. OBJECTIVE: We evaluated changes in breast cancer mortality in the same nine Swedish counties using a model approach based on official Swedish breast cancer mortality statistics, robust to effects of over-diagnosis and treatment changes. Using mortality data from the NordCan database from 1974 until 2003, we estimated the change in breast cancer mortality before and after introduction of mammography screening in at least the 13 years that followed screening start. RESULTS: Breast mortality decreased by 16% (95% CI: 9 to 22%) in women 40 to 69, and by 11% (95% CI: 2 to 20%) in women 40 to 79 years of age. DISCUSSION: Without individual data it is impossible to completely separate the effects of improved treatment and health service organisation from that of screening, which would bias our results in favour of screening. There will also be some contamination of post-screening mortality from breast cancer diagnosed prior to screening, beyond our attempts to adjust for delayed benefit. This would bias against screening. However, our estimates from publicly available data suggest considerably lower benefits than estimates based on comparison of screened versus non-screened women.Peer reviewe

A retrospective study comparing outcomes of primary rhegmatogenous retinal detachment repair by scleral buckling and pars plana vitrectomy in Finland

Peer reviewe

Innovaatiotoiminta Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ESR-hankkeissa : Alueosaaja-hankkeen III väliraportti

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toteuttaa osaltaan Lissabonin (2000) strategiaa EU:n tasolla. Strategian mukaisesti jäsenvaltioiden tavoitteena on olla tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä vuosikymmenen loppuun mennessä. Erityisesti innovaatiotoiminnan edistäminen on nähty avaintekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ESR -viitekehyksessä ja sitä soveltavissa ohjelma-asiakirjoissa toiminnalle on asetettu suuria odotuksia sekä hankkeissa kehitettävien innovatiivisten toimintatapojen että innovaatiojärjestelmän edistämisen osalta. ESR -toimintaan kohdistuneet tarkastelut ovat kuitenkin melko heikosti kyenneet tuomaan esille sen, missä määrin hanketoiminta on täyttänyt nämä odotukset. Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet -hankkeen (ALUEOSAAJA) käsillä oleva 3 väliraportti pureutuu Lissabonin strategian ytimeen. Väliraportti pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: (1) millaisia innovaatioita ESR -hankkeissa syntyy, mistä ne ovat lähtöisin sekä kuinka niiden diffuusio ja jatkuvuus on turvattu? (2) miten ESR -hanketoiminta niveltyy alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja mikä rooli toteutetuilla interventioilla on siinä? (3) Kuinka ESR -hanketoiminnan innovaatiotuotantoa ja roolia innovaatiojärjestelmässä voitaisiin edelleen vahvistaa? Arvioinnin tulokset voidaan jakaa kahden erillisen teeman alle. Ensimmäiseksi, hankkeissa tuotettujen innovaatioiden näkökulmasta, toiminnassa painottuu vahvasti julkisen sektorin palvelutuotannon kehittäminen. Innovaatioiden tuottajia ovat lähinnä julkisen sektorin organisaatiot koulutuksen ja työllistämisen saralla, ja hankkeissa on tähdätty ESR -asetuksen mukaiseen toiminnan tehostamiseen ensisijaisesti kehittävien (inkrementaalit) innovaatioiden kautta. Innovaatiotoimintaa on ohjannut sekä organisaatioiden sisältä että ulkopuolelta havaitut kehittämiskohteet. Innovaatiota on kehitetty lähinnä toteuttajaorganisaatioiden sisällä. Hankkeiden tuottamat innovaatiot ovat pääsääntöisesti perustuneet organisaatioiden sisäiseen ja väliseen oppimiseen sekä kehittämistyöhön. Valtaosassa tarkastelluista hankkeista tavoitteena on edelleen kehittää ja levittää tuotettuja innovaatioita. Toisaalta, hyödynnettäviä levittämiskanavia ei hankkeissa ole useinkaan pohdittu riittävästi. Toiseksi, ESR -hankkeet sidostuvat vahvasti alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämiseen. Hanketoiminnalla on oma vahva roolinsa innovaatiojärjestelmien kehittämisessä myös muiden kuin varsinaisten T&K -hankkeiden kautta. Kokonaisuudessaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen on vahvasti painottunut ESR -hankkeissa alueiden innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden tukemiseen. Sitä vastoin laajempi alueellisen innovatiivisuuden hyödyntämisen ja realisoitumisen tukeminen painottuu selkeästi vähemmän. Innovaatioprosessien katkeamattomuuden turvaaminen on keskeinen tekijä innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden realisoitumisen onnistumisessa, mutta valtaosassa hankkeista on kuitenkin keskitytty ainoastaan tietyn osa-alueen prosessien tukemiseen. Innovaatiojärjestelmien kehittäminen on ollut odotetusti keskusalueorientoitunutta ja toiminnassa ei ole pääsääntöisesti pyritty keskus- ja reuna-alueiden yhteistyön edistämiseen

Statin use and the reoperation rates in glaucoma filtration surgery - population-based cohort study

Purpose To examine the association of systemic statin therapy and reoperation rate after glaucoma filtration surgery (GFS). Methods This is a population-based, historic cohort study of 2705 eyes undergoing GFS in Finland between July 2009 and December 2016. GFSs were identified from national administrative healthcare registers. Baseline sociodemographic and health characteristics were documented. Reoperation rates of GFS subgroups were analysed, with statin users compared to non-users. The outcomes were modelled using a Poisson regression model adjusted for age, sex, education, statin use, chronic comorbidities, and cataract surgery with incident rate ratios (IRR) as the main outcome measure. Results The cohort contained 2263 subjects with open-angle glaucoma (OAG), 823 men and 1440 women. Surgery was performed on 2705 eyes. First documented procedures: deep sclerectomy (DS) (n = 1601), trabeculectomy (TRE) (799) and glaucoma drainage device (GDD) implantation (305) respectively. In total, 438 secondary operations were performed during the 7.5-year (median 2.25 years) follow-up period. The reoperation rates were 19% after DS, 12% after TRE, and 13% after GDD. Of the surgical procedures, 32% were performed on eyes of patients receiving statin therapy. Statin users showed no difference in reoperation rates (IRR 1.06, CI 0.82-1.37). In subgroups, no difference was observed in the reoperation rates adjusted with statin use after filtration surgery (DS, TRE) (IRR 1.06, CI 0.8-1.40) or GDD implantation (0.57, CI 0.20-1.63). Conclusion Systemic statin therapy among surgically treated OAG patients had no impact on secondary surgery rates following DS, TRE or GDD implantation.Peer reviewe

ESR-hankkeet alueellisen osaamisen kehittämisessä : Hanketoiminnan vaikutuksia Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa

Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet (ALUEOSAAJA) selvityksen tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla on alueellisen taitotiedon kehitysprosesseihin, ja kuinka nämä vaikutukset realisoituvat edelleen hyvinvoinniksi ja kilpailukyvyksi paikallistalouksissa. Selvityksen teoreettisena lähtökohtana toimii oppivan alueen viitekehys, ja sen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa strategisen suunnittelun tueksi ja toimeenpanon tehostamiseksi sekä osaltaan kehittää arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. ALUEOSAAJA-selvityksen ensimmäinen, vuonna 2003 julkaistu väliraportti ”ESR-hankkeet oppivan alueen toimintamallissa” (ISBN 952-442-181-X) keskittyi kansallisen tason hankkeistuksen analysointiin. Ensimmäisen väliraportin keskeinen tulema oli tarkasteltujen hankkeiden vahva kehittämisorientoituneisuus. Hankkeiden tavoitteet niveltyivät laajalti toimintaympäristön, kohdeorganisaatioiden ja toteuttajaorganisaatioiden kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tavoitteenasettelusta heijastuva kehittämispainotteisuus toimi lähtökohtana käsillä olevan raportin kysymyksenasettelulle. Miten kehittämistoiminta ja välitön vaikuttaminen yhdistyvät hankkeissa, mikä tekijät vaikuttavat hankkeiden aluevaikuttavuuden taustalla ja mitkä lähtökohdat tukevat kestävien vaikutusten syntymistä hankkeissa, ovat kysymyksiä, joihin selvityksen pilottimaakuntiin kohdentuva vaihe pyrkii osaltaan vastaamaan. Käsillä olevassa selvityksen toisessa, pilottimaakuntiin (Satakunta, Päijät-Häme ja Keski-Suomi) kohdentuvassa tarkastelussa, syvennetään kansallisen tason tarkasteluja hanketoiminnan tehostamisen kannalta keskeisten teemojen, aluevaikuttavuuden ja jatkuvuuden osalta. Selvityksen painopiste siirtyy pilottimaakuntatarkastelujen myötä hankkeistuksesta toteutettujen toimenpiteiden, vaikutettavien prosessien sekä hankkeiden tuottamien tuotosten, tulosten ja vaikutusten arviointiin. Edelleen, selvityksen toisessa väliraportissa siirrytään aineiston kuvailevasta tarkastelusta kehittyneiden arviointimenetelmien hyödyntämiseen tarkasteltavien ilmiöiden todentamiseksi. Toteutettu tarkastelu perustuu maakuntien ESR-hankkeille suunnattuun kyselyyn, maakuntien yhteistyöryhmille suunnattuun kyselyyn sekä maakunnista tehtyihin tilastotarkasteluihin. Arvioinnin keskeiset tulokset voidaan kiinnittää kolmen pääteeman alle. Ensimmäiseksi, tarkastelluissa hankkeissa välitön vaikuttaminen ja kehittämistoiminta integroituivat tuottaen selkeää lisäarvoa hanketoiminnalle. Toiseksi, tarkasteltujen hankkeiden aluevaikuttavuutta lisääviksi tekijöiksi saatiin ekonometrisen analyysin tuloksena tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, oppimisverkostojen hyödyntäminen sekä keskus- ja reuna-alueiden välisen yhteistyön painottuminen. Kolmanneksi, hankkeiden kykyä tuottaa kestäviä vaikutuksia selittivät toteutettujen analyysien perusteella hankkeiden painottuminen toimintaympäristön ja toteuttajaorganisaation kehittämiseen sekä oppimisverkostojen hyödyntäminen hanketyössä. Tässä raportissa saatuja tuloksia tullaan syventämään edelleen ALUEOSAAJA-hankkeen seuraavassa vaiheessa, hankevetäjien haastatteluihin perustuvassa analyysissä